Isojoki

Pituus: 10 km Kosket: luokitus I-III Kartat: Suomen tiekartta GT n:o 8 (1:200000)

Isojoki sijaitsee Jyväskylän luoteispuolella Uuraisissa. Joki alkaa Kyynämöinen-järvestä ja päättyy Lanneveteen, virtaussuunta on koilliseen. Pudotuskorkeutta on välillä 52 metriä. Joki on melontakelpoinen tulva-aikaan toukokuun alkupuolella. Kävimme katsastamassa reitin aurinkoisena, mutta kylmänä sunnuntaina 6.5.2001. Kalustona oli kolme pooloa ja yksi koskari, melojina Jarno ja Pekka Kaikkonen, Juhani Keinonen ja Pekka Parkkinen. Kaikilla on pitkä koskimelonnan kokemus. Kajakkikaksikoilla tai inkkareilla melottavaksi reitti ei sovellu. Lähtöpaikaksi valitsimme Kyynämöisen sijaan Kelloperän sillan - joen alkuosalla kun ei ole merkittävämmin koskia. Autolla pääsee paikalle ajamalla Uuraisista länteen tietä n:o 627 ja kääntymällä 6 km:n kohdalta oikealle. Kelloperän sillan kohdalla on I-luokan koski (mahdollisesti Vääräkoski nimeltään kun kartassa näin lukee). Hyvin virtaavan suvanto-osuuden jälkeen tulee pato, josta alkaa lyhyehkö koski (II). Padon alla on pieni putous. Kannattaa varmistaa laskukelpoisuus etukäteen kahdestakin syystä. Matalalla vedellä syntynee alkuun kohtalainen porras ja toisaalta koko reitillä oli erikokoisia puita kaatuneena jokeen. Näistä ei tosin nyt muodostunut ohittamattomia esteitä. Seuraavaksi tulee useita helpohkoja koskia ja niiden jälkeen ehdoton pysähdys ennen Survonkoskea (III). Kosken alun tunnistaa patorakennelmasta. Tällä vedenkorkeudella oli sopivin aloitus keskimmäisen portin kautta. Virta tahtoo painaa vasten vasemmanpuoleista pilaria ja ennen porttia oli kaatunut puunrunko. Heti patoportin jälkeen on kivi ja kaatunut puu, jotka pystyi helposti ohittamaan. Pienen suoran osuuden jälkeen on valittavana suora ja vasen reitti. Kumpaakin käytettiin menestyksellisesti. Vasen rantaviivaa seuraileva oli helpompi. Edellisten ja oikealta tulevien yhtymäkohdassa on pudotusta ja ristiaaltoja. Seuraavaksi on suora osuus, joka alittaa maantiesillan. Tämä jakso on isoaaltoinen ja ilmeisen kivinen matalammalla vedellä. Haasteellinen ja nautinnollinen koski. Survonkosken jälkeen seuraava etukäteen tarkastettava koski on Piikakoski (II). Tästä jäi muistikuva, että se olisi edellistä pidempi. Koski alkaa sillan alta. Alkuosa laskettiin vasenta reittiä ja keskiosalla kahdesta mahdollisuudesta oikeanpuoleista. Koski oli hieman samantyyppinen kuin edellinenkin, mutta vaivattomampi. Kaatuneet puut saattavat muuttaa asetelmia. Rauhallisemman osuuden jälkeen tullaan maantiesillalle (tie 6304 Saarijärveltä Uuraisiin). Tästä alkaa koski (II), joka vilkaistiin etukäteen samoista syistä kuin edellisetkin. Kiviä, rantapusikoita ja erikokoisia aaltoja on tarjolla. Reitinvalinta tapahtui käytännössä laskun aikana. Lyhen suvannon jälkeen on vanha voimalaitospato. Sen alla kosken (II) alussa on putousta ja kiviesteitä. Etukäteistarkastus on aiheellinen sopivan laskulinjan hakemiseksi. Lopetimme tämän kosken alle vasemmalle vahvaan akanvirtaan, joka teetti Pekka P:lle eskimokäännöksen. Jatkossa seuraa tiettävästi vahvaa virtausta, pieniä koskia ja suvannon jälkeen etukäteen tarkastettava koski, jossa voi olla esteenä kaatuneita puita. Copyright © Juhani Keinonen 2001. Takaisin