Haapajärveltä voi matkaa jatkaa Savijokea ja Kutujokea pitkin Koskeloon valtatie 9:n varteen, mihin lisämatkaa kertyy 16 km. Jos siitä jatketaan vielä eteenpäin tullaan Rautalammin reitille.
Haapajoki on melonnan kannalta parhaimmillaan keväällä ja alkukesästä – keski- ja loppukesällä on vesi vähissä.
KARTAT
Peruskartat (1:20000): N:ot 3232
03 ja 06, sekä 3241 01 - 04
Peruskartan pienennös (1:50000): Pieksämäki n:o 3232 1 ja Suonenjoki
3241 1
Suomen tiekartta GT (1:200000) n:ot 5 ja 8
YLEISKUVAUS JA KOSKILUOKITUS
Kansainvälisellä asteikolla (I-VI) ovat reitin laskukelpoiset kosket tasoa I - I+. Melontaa voivat hidastaa jokeen kaatuneet puut ja majavien tekemät padot. Reitti on raivattu viimeksi keväällä 2007.
ALOITUS- JA LOPETUSPAIKAT (AUTOILUOSUUS)
Lähtöpaikaksi käy mikä tahansa paikka Pieksänjärven rannassa. Jos lähdetään kaupungista Hotelli Savonsolmun rannasta tulee Haapajokisuuhun vesimatkaa yhdeksän kilometriä. Neljän kilometrin järvimelonta on edessä jos lähdetään Nenonpellosta Surnuinjoesta. Vähimmällä järvimelonnalla päästään jos valitaan lähtöpaikaksi Pieksänniemi. Matkaa jokisuuhun on alle kilometri.
Pieksänniemeen päästään autolla parhaiten Partaharjun kautta. Pieksämäen keskustasta ajetaan pari kilometriä Varkauden suuntaan kantatietä n:o 70, minkä jälkeen käännytään vasemmalle. Partaharjun tietä ajetaan noin 5 km ohittaen Partaharjun opisto ja Partaharjun puutarha. Noin 1,5 km opiston jälkeen käännytään vasemmalle, ylitetään Pieksämäki - Kuopio-rata ja kaarretaan oikealle. Rantaan on matkaa kilometri. Perillä on pysäköintitilaa ja hyvä vesillelaskupaikka.
Sopiva päiväretken lopetuspaikka on Haapakosken Tehdas. Lyhin tie Pieksänniemen ja Haapakosken välillä on seuraava: Partaharjun pysäkin kautta palataan maantielle ja ajetaan risteyksestä Kotamäen suuntaan n. 3,5 km. Käännytään vasemmalle Leppäselän ja Poikolan tiloille ja Korniin menevälle pikkutielle. Kornin sillalle on matkaa 4 km. Ylitetään Haapajoki ja 1 km:n kuluttua rata, mistä on Haapakoskelle vielä 6 km.
Kaksipäiväisen retken päätepisteeseen Koskelon huoltoasemalle on paras ajaa kaupungin kautta. Pieksämäki-Suonenjoki-tieltä (n:o 450) käännytään valtatie 9:lle tultaessa vasemmalle länteen. Koskeloon on risteyksestä 1 km.
PIEKSÄNJÄRVI - HAAPAJOKI - HAAPAKOSKI (MELONTAOSUUS)
Pieksänniemi kierretään ja melotaan n. 500 m koilliseen. Jokisuussa on kesämökit kummallakin puolella. Haapajoki alkaa aivan vasemmalla olevan valkean saunamökin vierestä. Heti joen alussa on pohjapato, joka on ohitettava maitse oikealta puolelta. Puoli kilometriä padon jälkeen tullaan runsaskasvilliselle Mykänlammelle, josta on noin kilometrin melontamatka Kaihlaseen. Kaihlanen on 1,5 km pitkä matalavetinen lampi. Vesikasvillisuus on loppukesästä runsasta. Lammella on yleensä paljon lintuja. Haapajoki jatkuu itärannan Kersantinniemen takaa. Vesikasvillisuus on rehevöittänyt noin 100 metrin matkalla joen alkuosan lähes umpeen. Hankalan alkuosan jälkeen joki on 5-10 m leveä ja sitä reunustaa rehevä puusto. Kilometrin melonnan jälkeen tullaan Hukankoskelle ja samalla alitetaan rautatie ensimmäisen kerran. Ennen rataa ja koskea kannattaa rantautua oikean puolen jokiuomaan ja käydä tarkistamassa reitti. Melontalinja kulkee keskilinjan vasemmalta puolelta kivet väistellen ja kosken jälkeen oikeaa reuonaa vedessä olevien kaatuneiden puiden oikealta puolelta.Tästä on noin kaksi kilometriä matkaa Kornin sillalle. Virtaus on sillan kohdalla voimakas eikä sillasta mahdu keväällä alitse. Tilanne on syytä aina tarkistaa. Rantautuminen on tehtävä hyvissä ajoin — oikeaa rantaa suositellaan. Seuraa viiden kilometrin pituinen osuus — alkuun sekametsätyyppisessä maisemassa ja jatkoon polveillen suomaisemassa. Rautatie alitetaan toisen kerran. Haapakosken tehdasalueelle on matkaa jäljellä pari kilometriä. Laholinnansuon jälkeen saavutaan tehdasalueelle. Yhden päivän retken voi päättää tähän. Sopiva rantautumispaikka on ennen siltaa oikealla tien vieressä.
Jos matkaa jatketaan on kanootit kannettava teollisuusalueen ohi vasenta kautta teitä pitkin. Kantomatkaa kertyy pari sataa metriä. Tehtaan yläpuolella on patoallas, josta vesi syöksyy alas kahta reittiä. Patoaltaaseen ja nielujen lähelle ei kanootilla ole syytä mennä – on siis rantauduttava ennen maantiesiltaa.
Haapakoski on syntynyt v.1842 toimintansa aloittaneen rautaruukin ympärille. Nykyinen Haapakosken Tehdas Oy on perustettu vuonna 1905.
Lyhyen jokiosuuden jälkeen saavutaan Haapajärvelle, jonka rannoilta tai saarista voi yöpaikan etsiä.
HAAPAJÄRVI - SAVIJOKI - KUTUJOKI - KOSKELON LEIRIALUE
Haapajärvi on viisi kilometriä pitkä kaakkois-luoteissuuntainen järvi, josta matka jatkuu Savijokea pitkin Savijärvelle. Ennen järveä on virtapaikassa matala silta, joka on korkean veden aikaan liian matala alitettavaksi ja matalalle vedellä pohjapatonsa vuoksi laskukelvoton. Savijärven jälkeen tullaan Kutujoelle. Alitetaan uusi Pieksämäki - Suonenjoki-tie ja pian sen jälkeen vanha tie. Heti sen jälkeen on I-luokan koski. Matka jatkuu Kutujärven ja kapeikkojen kautta Koskeloon valtatie 9:n varteen, johon kahden päivän retken voi päättää. Jos melontaa jatketaan tullaan Koskelovedelle ja Rautalammin reitille.
KALASTUS
Reitillä on tavanomainen sisävesien kalakanta: haukea, ahventa ja särkikaloja. Kalastusvälineiksi sopivat lyhytvapainen mato-onki ja kevyt virveli, uistimiksi lipat ja kevyet lusikat.
Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekalastusmaksu on suoritettava jos kalastaa muutoin kuin onkimimalla tai pilkkimällä. Maksut voi hoitaa pankkien maksuautomaateilla. Alle 18- ja yli 65-vuotiaat voivat kalastaa maksutta. Pidä todistukset maksuista aina mukana kun kalastat!
Valtion kalastuksenhoitomaksu
on 20 euroa ollen voimassa 31.12.2007 asti tai 6 euroa viikoksi.
Maksu tilille: Maa- ja metsätalousministeriö, Nordea 166 030-101 496
Läänikohtainen viehekalastusmaksu on 27 euroa ja on voimassa 31.12.2007
asti tai 6 euroa viikoksi.
Maksu tilille: Maa- ja metsätalousministeriö, Itä-Suomen lääni,
Nordea 166 030-106 610.
KANOOTTIEN JA VARUSTEIDEN VUOKRAUS JA KULJETUSPALVELUT
Pieksämäen Kanoottiseura ry. 040 503 8324
MATKAILUINFO
Pieksämäki: (015) 788
2213, gsm 044 588 2213
Pohjois-Savon ympäristökeskus, Kutujoki
Kuvat ja teksti
Copyright © Juhani Keinonen 1982 - 2007